Ohita navigaatio

Lentomelun hallinta on tärkeä osa Finavian vastuullisuustyötä

Artikkeli julkaistu
08.05.2023 klo 09:21
Finavian asiantuntijat työssään tietokoneen ympärillä
Vastuullisuus
Kiitoteiden käytön valinta ja lentoonlähtöreittien suunnittelu ovat lentomelun hallinnan keinoja. Finavia toimii aktiivisesti lentomelun hallitsemiseksi ja tekee tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmiensä kanssa.

Lentokonemelua syntyy koneiden moottoreista sekä rungon ympäri virtaavan ilmavirran synnyttämästä äänestä. Lentomelu voi vaihdella voimakkuudeltaan riippuen lentokoneen tyypistä, nopeudesta, korkeudesta ja lentosuunnasta sekä ympäristön olosuhteista, kuten tuulesta ja lämpötilasta.

– Lentomelu jaetaan moottori- ja aerodynaamiseen meluun. Moottorimelun tasoon vaikuttavat moottorin tyyppi sekä käytettävä tehoasetus. Aerodynaamisen melun voimakkuuteen vaikuttavat lentokoneen tyyppi, lennon vaiheen mukainen lentoasu, kuten laskutelineiden ja siipien laippojen asento sekä lentonopeus, melunhallintapäällikkö Ari Pietilä Finavian ympäristöyksiköstä kertoo.

Pietilän mukaan lentoonlähdöissä moottorimelun merkitys on suuri, mutta laskeutumisissa aerodynaamisen melun osuus moottorimelun ohella kasvaa.

Melunhallintaa tehdään monipuolisin keinoin

Kiitoteiden käytön valinta ja lentoonlähtöreittien suunnittelu sekä melurajoitukset kiitoteiden tai reittien käytössä ovat melunhallinnan tärkeimpiä keinoja.

Lisäksi Finavia suunnittelee lennonjohdon kanssa vähämeluisia lentomenetelmiä nousuihin ja laskuihin. Lentomenetelmien käytännön toteuttamisesta vastaavat lentoyhtiöt. Oma tärkeä roolinsa on myös maankäytön suunnitelulla, jotta uusia asuinalueita ei sijoiteta lentomelun piiriin.

Lentokoneiden melu on vähentynyt asteittain kansainvälisten teknisten määräysten kiristyessä. Lentoyhtiöiden konekaluston uudistuminen on siksi merkittävää melun kannalta. Myös lentomenetelmät ovat kehittyneet melun sekä polttoainetehokkuuden kannalta.

Kaikkia Finavian toimintoja ohjaa ensisijaisesti lentoturvallisuuden varmistaminen. Siten myös melunhallintaa toteutetaan turvallisuuden ehdoilla.

Lennonjohto ohjaa lentoliikennettä näillä reunaehdoilla kapasiteetin ja sujuvuuden mukaan tavoitteenaan, että lentokonemelualueella on asukkaita mahdollisimman vähän. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu yhdessä Fintrafficin kanssa mahdollisimman paljon tiheää asutusta välttäen. Laskeutumisissa reitin määrää kiitotien suunta.

– Merkittävin päivittäin vaihteleva tekijä on tuulen suunta ja nopeus. Lentokoneet pyrkivät aina laskeutumaan ja nousemaan vastatuuleen. Siksi kiitoteiden käyttö vaihtelee, eikä melun kannalta optimaalista tapaa voida aina noudattaa, Pietilä kertoo.

Usein kuulee puhuttavan jatkuvan liu’un menetelmästä. Mitä se tarkoittaa?

– Jatkuvan liu’un menetelmä tarkoittaa lentokoneen lähestymistä lentokentälle siten, että kone vähentää tasaisesti korkeutta laskeutuessaan. Optimitilanteessa matkalentokorkeudesta kiitotielle saakka. Menetelmän käyttö vähentää päästöjä sekä melua noin 10–20 km etäisyydellä kiitotiestä, joten sitä hyödynnetään mahdollisimman paljon.

Voit seurata Helsinki-Vantaan melutietoja WebTrak-palvelussa

Lentoreitit, kiitoteiden käytöt, vuorokaudenajat, äänitasot, konetyypit ja monet muut yksityiskohdat raportoidaan säännöllisesti lentoaseman ympäristöluvan mukaan.

Tärkein työväline tähän on ANOMS-järjestelmä (Airport Noise and Operations Monitoring System), joka on Suomen ainoa jatkuvatoiminen yhdyskuntamelun seurantajärjestelmä. Se kytkee eri puolilla Uuttamaata sijaitsevien kymmenen jatkuvatoimisen melumittarin tiedot yhteen tutkatietojen kanssa.

– Lentokoneiden reitit ja melumittausasemien melutiedot näkyvät myös julkisessa WebTrak-palvelussa. Se on sovellus, jonka avulla kiinnostuneet voivat hakea Helsinki-Vantaan lento- ja melutapahtumia. Pääkaupunkiseudulla tiedot näkyvät noin 70 kilometrin etäisyydeltä Helsinki-Vantaan lentoasemasta.

Yleisin lentokonemelun tasoa kuvaava tunnusluku Suomessa on vuorokaudenaikojen mukaan painotettu melutaso Lden.

Lentokonemelun leviämisalue arvioidaan laskentamallien avulla ja se kuvaa melun jakautumista eri alueille pitkän ajan, yleensä yhden vuoden kuluessa. Se ei siis kuvaa yksittäisen vuorokauden tai kellonajan tilannetta, Pietilä kertoo.

Lentomelualueiksi voidaan katsoa alueet, joilla Lden on yli 55 dB. Vuosittaisessa lentokonemelun laskennassa melua painotetaan iltaisin klo 19–22 ja yöaikaan klo 22–07 erillisillä kertoimilla. Finavia raportoi lentokonemelualueet vuosittain.

Lue myös

Melun hallinta Finavian lentoasemilla

Video: Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden käyttö ja melunhallinta

Tutustu melun hallintaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla