Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota Helsinki-Vantaan katossa roikkuvaan pienkoneeseen?
Syytä olisi. Kyseessä ei nimittäin ole mikä tahansa kellastunut näyttelykapine, vaan oikea suomalaisen ilmailuhistorian supertähti. Keräsimme kasaan faktoja Junkers A50 Juniorin ja konetta maailman halki ohjanneen lentäjä-ässä Väinö Bremerin historiasta.
1. Junkers A50 Junior oli aikanaan huippumoderni urheilukone
Aaltopellistä Saksassa valmistettu Junkers A50 Junior oli aikansa ensimmäinen kokometallinen urheilukone. Koneen suunnitteli Hermann Pohlmann ja sitä valmisti Junkers Flugzeugwerke AG. Vaikka A50 Junior oli lento-ominaisuuksiltaan tehokas pienkone, sitä valmistettiin alun perin suunnitellun 5000 kappaleen sijaan vain muutamia kymmeniä kappaleita.
2. Bremer ohjasi koneen Helsingistä Kapkaupunkiin ja maailman ympäri
Helsinki-Vantaalta löytyvä Junkers A50 Junior tuli kuuluisaksi lentokapteeni Väinö Bremerin ennätyslentojen myötä. Bremer toimi 1920-luvulla ilmavoimien upseerina ja taitolentoryhmän päällikkönä. Hän lensi Aeron (nykyisen Finnairin) palveluksessa Junkers-koneilla.
1930-luvun alussa Bremer hankki kaksipaikkainen ”Junnun”. Kone ja kapteeni niittivät kunniaa, kun Bremer lensi useamman ennätyspitkän lennon: ensin Euroopan ympäri (1931), sitten Helsingistä Kapkaupunkiin ja takaisin (1932) ja lopulta osittain maapallon ympäri vuonna 1933, joskin valtamerten ylitykset tehtiin laivalla.
3. Junnu ja Bremer selvisivät monesta vaikeudesta
Pienkoneella lennetyt ennätysmatkat toivat Bremerille suursuosion, mutta olivat myös täynnä sudenkuoppia: sumuisessa Saksassa Bremer pelkäsi törmäävänsä savupiippuihin ja Lähi-idässä rankat hiekkamyrskyt tekivät matkasta miltei sietämättömän.
Monesti laskeutumiskenttiä oli puutteellisten karttojen ja vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi miltei mahdotonta löytää. Ote Bremerin kirjasta Lentäen yli neljän maanosan:
“Olin lentänyt yksitoista tuntia yhteen menoon eikä bensiini voinut riittää kuin enintään kahdentoista tunnin lentoon – tunnin verran oli siis vielä aikaa; ellen löytäisi Abercornin lentokenttää tämän tunnin kuluessa, täytyisi minun valmistua laskeutumaan maastoon, joka vilisi krokotiileja ja villejä eläimiä ja josta en tosissaankaan tiennyt, oliko se vuorista vai soista.”
Tietoa ja tarinoita Bremerin ja Junnun matkoista löytyy Ilmailumuseon ylläpitämältä Facebook-sivulta.
4. Koneen nimeen on piilotettu rakkaudenosoitus Bremerin vaimolle Astridille
A50 Juniorin yksilöllinen konetunnus OH-ABB on omistettu Bremerin Astrid-vaimolle. Alkuosa OH on kansainvälinen merkki kaikille suomalaislentokoneille, mutta loppuosan AB on lyhenne Astrid Bremerin nimikirjaimista.
“Ne ovat siinä muistuttamassa minulle vaimoni osanottoa kaikkiin lentosuunnitelmiini ja toimiini – ilman hänen rohkaisuaan ja moraalista tukeaan ei niistä pitkänmatkanlennoista olisi tullut mitään”, Bremer on kertonut.
Tunnuksen viimeinen B viittaa siihen, että Junnu oli Bremerin toinen oma lentokone.
5. Junkers A50 Junior saapui Helsinki-Vantaalle 1976
Bremerin kone pakkolunastettiin sodan ajaksi ilmavoimien käyttöön vuonna 1939.
Bremerin kuoltua lento-onnettomuudessa kone päätyi 1950-luvulla ruotsalaisomistukseen, mutta Suomen Ilmailuliitto hankki sen takaisin kansalaiskeräyksellä vuonna 1967. A50 Junior lensi vielä 1960–1970-lukujen vaihteessa ilmailunäyttelyissä ja lentonäytöksissä.
Helsinki-Vantaalle Junnu päätyi vuonna 1976, ja on muistuttanut siitä asti kentän kävijöitä suomalaisilmailun kunniakkaasta historiasta.
Junkers A50 Juniorin strategiset mitat:
Miehistö: maksimissaan kaksi henkeä
Pituus: 7,12 m
Siipiväli: 10,02 m
Korkeus: 2,40 m
Paino tyhjänä: 360 kg
Maksiminopeus: 172 km/h
Maksimimatka: 600 km
Lakikorkeus: 4600 m
OH-ABB:n voi löytää terminaali 2:n lähtöaulasta. Lisää tietoa Suomen ilmailun historiasta tarjoaa Suomen Ilmailumuseo (Karhumäentie 12, Vantaa).
Helsinki-Vantaan historiaan voit tutustua täällä
Kuvat saatu käyttöön Ilmailumuseolta
