Kuvittele, että eletään vuotta 2021 ja olet lähdössä matkalle. Kirjaudut Finavian biometriseen kasvojentunnistusjärjestelmään ennen matkaasi kotoa älypuhelimeltasi käsin. Kun sen jälkeen tulet lentoasemalle, näytät järjestelmälle passisi. Sen jälkeen sinun ei tarvitse kaivaa matkustusasiakirjoja esiin enää kertaakaan lentoasemalla liikkuessasi, vaan kaikki tunnistus tapahtuu kasvopohjaisesti.
- Kun saavut check-in-tiskille, sinut tunnistetaan kasvoista ja virkailija tervehtii sinua nimeltä. Aikaa jää aitoon vuorovaikutukseen, kun henkilöstön ei tarvitse näpytellä tietoja koneelle ja tuijottaa ruutua, operaatioiden digikehityksen päällikkö Matti Lehto visioi.
- Tai jos haluat kulkea automatisoidun check-inin kautta, järjestelmä tunnistaa sinut kasvojen perusteella, tervehtii, tulostaa laukkukuitit ja antaa ääniohjeet siitä, mille portille sinun tulee siirtyä. Samalla se vähentää stressiäsi kertomalla, kuinka paljon aikaa sinulla on mennä omalle lähtöportillesi. Näin voit huoletta mennä ostoksille tai ravintoloihin ennen lähtöäsi, mikä taas on hyvä asia kaikkien kaupallisten toimijoiden kannalta.
Matkustajille sujuvuutta ja henkilöstölle aikaa
Matkustajien biometrinen tunnistus on tulossa lähivuosina lentoasemille. Se on jo käytössä esimerkiksi Amsterdamin Schipholin ja Singaporen Changin kentillä.
- Niissä järjestelmiin ei tosin voi kirjautua etukäteen kotona, kuten me haluaisimme, Lehto tarkentaa.
Kaikilla lentoasemilla on sama tavoite: yksinkertaistaa ja sujuvoittaa biometrisen tunnistuksen avulla matkustajan polkua.
- Jos lentoaseman kaupatkin lähtevät mukaan, ei boarding pass -dokumenttiakaan tarvitse enää näyttää niissä, vaan tunnistus onnistuu omien kasvojen avulla kaikkialla lentoasemalla.
Ravintoloissa palvelu voitaisiin räätälöidä niin, että ruuat voi tilata etukäteen netin kautta. Kun matkustaja sitten tulee ravintolaan, hänet tunnistetaan kasvojen perusteella.
- Ravintolan henkilökunta voisi toivottaa asiakkaan nimellä tervetulleeksi ja varmistaa, haluaako hän muuttaa ennakkotilaustaan vai laitetaanko ruuat valmistumaan. Tai vaihtoehtoisesti annokset voisivat jo odottaa häntä valmiina. Sama koskee tietysti kaikkia ostoksia.
Sopiva järjestelmä haussa
Finavialla kohti biometrista tunnistusta edetään etsimällä seuraavaksi sopivaa järjestelmätoimittajaa. Kellään toimittajalla ei ole suoraan valmiina sopivaa palvelua. Lisäksi koska kyseessä on iso investointi, toimittaja on kilpailutettava ja valittava tarkasti.
- Järjestelmätoimittajan valinnan lisäksi isoin ratkaistava kysymys liittyy datan käsittelyyn. GDPR antaa selkeät reunaehdot siitä, miten järjestelmä on laadittava. Datalle on oltava yhteinen paikka, josta on yhteys lentoasemalla toimivien eri osapuolten järjestelmiin.
Lehdon mukaan tavoitteena on, että datan omistusoikeus säilyy järjestelmän käyttäjällä (matkustaja) ja kukin palveluntuottaja saa järjestelmästä vain ne tiedot, joita tarvitsee oman palvelunsa tuottamiseen. Näin eri toimijat eivät siis tallentaisi yksittäisten ihmisten dataa.
- Yksi ratkaisuvaihtoehto olisi, että Finavia hyödyntää asiakkaan luvalla kolmannen osapuolen biometrista henkilötietojärjestelmää. Tällöin Finavian ei tarvitsisi säilöä asiakkaiden biometrisia tunnisteita. Tällainen henkilötietojärjestelmä on esimerkiksi viranomaisen passitietokanta, Lehto pohtii.
- Kun matkustaja seuraavaksi menee turvatarkastukseen, hänet on jo valmiiksi tunnistettu. Niin ikään Rajavartiolaitos saisi tarvitsemansa tiedot siitä, kuka on lähdössä rajat ylittävälle matkalle.
Lehdon mukaan uuden järjestelmän suunnittelun haasteena on osapuolten iso määrä. Jokaisella on myös hiukan eri tarpeet ja tavoitteet digitaalisuuden suhteen.
- Tulli esimerkiksi haluaisi tarjota matkustajalle tarkasti räätälöityä tietoa matkustajaprofiilin ja matkustuskohteen mukaan. Tullaussäännöt haluttaisiin kertoa matkustajakohtaisesti. Yhteistä kuitenkin on se, että kaikki lentoasematoimijat hakevat sujuvuutta ja läpinäkyvyyttä omaan toimintaansa.
