Helsinki-Vantaan lentoaseman johtajana huhtikuussa aloittanut Joni Sundelin ei muista aikaa, jolloin hän ei olisi lentänyt. Lapsena ja nuorena Sundelin lensi perheensä kanssa, ja aikuisena maailmalle ovat vieneet sekä työt että lomamatkat vaimon ja lasten kanssa.
Työhön liittyviä matkapäiviä Sundelinilla on ollut urallaan lähes poikkeuksetta 100–150 vuodessa.
– Ennen kuin tulin Finavialle töihin kuusi vuotta sitten, en tiennyt mitään lentoasemaliiketoiminnasta. Ymmärsin matkustamista kuitenkin asiakkaan näkökulmasta. Liikematkustamisessa merkitsee tehokkuus; on tärkeää voida lähteä kentälle mahdollisimman myöhään ja päästä nopeasti takaisin.
– Lasten kanssa matkustaessa kentän sujuvuus puolestaan merkitsee eniten, aikaisemmin Finavian verkostolentoasemajohtajana työskennellyt Sundelin sanoo.
Smooth travelling edellä
Osittain Sundelinin pitkästä matkustuskokemuksesta lähtevät myös asiat, joita hän haluaa tehtävässään eniten kehittää. Tärkeintä on parantaa asiakaskokemusta sekä matkustajien että lentoyhtiöiden osalta, ja sen vuoksi muun muassa digitaaliseen palvelukehitykseen laitetaan tällä hetkellä valtavasti paukkuja.
Lentokentälle tulee esimerkiksi lisää digitaalisia toimintoja, joiden avulla matkustaja voi hoitaa itsensä aina lähtöselvityksestä turvatarkastukseen ja koneeseen nousuun. Samaan aikaan digitaaliset näytöt ohjaavat matkustajien liikkumista.
– Tärkeää on myös palvella erilaisia kasvavia asiakasryhmiä, kuten esimerkiksi kiinalaisia. Meillä on kiinaa osaavaa henkilökuntaa ja kiinankielisiä opasteita, ja parhaillaan edistämme muun muassa heidän käyttämäänsä mobiilimaksamista. Toinen suuri ja kasvava ryhmä ovat japanilaiset matkustajat. Suurin osa eli peräti 70 prosenttia matkustajista on silti eurooppalaisia.
Helsinki-Vantaan johtajan mukaan muutos lähtee osittain hyvin yksinkertaisista asioista: hän esimerkiksi päätti siirtää kapeassa kohdassa terminaali 2:ssa vuosikaudet olleen mainosständin muualle, kun se teki tilasta entistä ahtaamman.
– En yritä tehdä taikatemppuja, vaan pyrin keskittymään oleellisiin asioihin. Kun perusasiat on hoidettu hyvin, syntyvät edellytykset jalostaa asiakaskokemusta sekä kaupallisia palveluja ja luoda siten arvoa liiketoimintaan, hän sanoo.
Perusjuttujen ratkomista
Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä valtavat muutostyöt, kun miljardin euron kehitysohjelma saatetaan loppuun. Vuonna 2017 lentoaseman kautta kulki lähes 19 miljoonaa matkustajaa, mutta jo lähitulevaisuudessa lentoaseman tulisi pystyä huolehtimaan vuosittain peräti 30 miljoonasta matkustajasta.
Muutostöillä saadaan lisää tilaa, mutta jatkuvasti kasvava lentoliiketoiminta tuo silti painetta.
– Uskon prosessuaaliseen ajatteluun, jossa esimerkiksi datan avulla selvitetään kentän ruuhkahuiput ja tämän tiedon avulla löydetään ratkaisu siihen, miten voimme palvella asiakkaitamme paremmin. Yhtä perusteellisesti tutkitaan myös esimerkiksi syyt lähtevien lentojen myöhästymiseen, analysoidaan prosessin eri osia ja sitten ratkotaan niitä. Perusjuttuja, hän toteaa.
Kasvava ala innostaa
Sundelin on viihtynyt Finaviassa, ja uusi rooli tuntuu luontevalta. Hän pitää erityisesti yhtiön uudistumiskyvystä. Jatkuvasti kasvavalla alalla tarvitaankin intoa kehittyä.
– Viime vuosien kehitystarina on huima: liikevaihtomme on kasvanut ja esimerkiksi käyttökatteemme on kaksinkertaistunut kuuden vuoden aikana. Olemme muuttuneet asiakaslähtöisiksi, ja kaupallinen kehitys on ollut huimaa. Näyttää siltä, että kasvua on luvassa jatkossakin.
Suomen ykköslentoaseman johtaja ei harmittele sitä, että lentokenttä merkitsee hänelle jatkossakin työtä – toisille kun se on merkki lomasta ja vapaudesta.
– Vaikka lentämisessä ei olekaan enää eksotiikkaa, niin lomareissuilla tunnelma on kyllä ihan toinen kuin työmatkoilla. Jos ei olisi, en varmasti lentäisi lomalla, kesällä muun muassa Tanskaan vaimonsa ja 8-, 13- ja 15-vuotiaiden lastensa kanssa lentänyt Sundelin sanoo.