Videoseinä vaihtaa lentotietojen kieltä matkustajien kansallisuuden perusteella. Chatbot auttaa löytämään oikean tiedon nettisivuilta. Kasvojentunnistus korvaa matkalipun lähtöselvityksessä.
Muun muassa tällaisia dataa ja tekoälyä hyödyntäviä teknologioita on jo testattu Helsinki-Vantaalla.
– Finavia haluaa olla kärkipäässä tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämisessä. Finnairin kanssa toteuttamamme kasvojentunnistuspilotti esimerkiksi oli ensimmäisiä operatiivisessa toiminnassa tehtyjä testejä maailmassa”, kertoo Finavian tietohallintojohtaja Harri Karjalainen.
– Meidän on aina varmistettava, että kaikki kentällä toimii turvallisesti ja sujuvasti. Siksi lähdemme pienistä kokeiluista, joista opimme lisää teknologioiden toimivuudesta. Todennäköisesti tekoälyn lisääntyminen näkyy matkustajille ennen kaikkea mukavuuden, luotettavuuden ja toimivuuden parantumisena
Tässä muutamia esimerkkejä tekoälypiloteista ja niiden mahdollisuuksista tulevaisuudessa:
1. Videoseinä kohdentaa oikeaa tietoa matkustajalle
Keväällä ja kesällä 2018 toteutetussa pilotissa testataan videoseinän sisältöjen kohdentamista kansallisuustietojen perusteella.
– Tiedämme suurin piirtein, minkä lennon väkeä seinän ohi kulkee, ja mitä kansallisuutta he edustavat. Näiden tietojen avulla sisältöä voidaan ’massakohdentaa’: korostaa olennaisten vaihtolentojen ja porttien tietoja sekä vaihtaa videoseinän kieli heidän todennäköiseksi äidinkielekseen, kertoo Finavian digitaalisista ratkaisuista ja uusista teknologioista vastaava kehityspäällikkö, Henri Lehtonen. – Lisäksi seinällä näytettävää voidaan kohdentaa paremmin datan perusteella.
Pilotista saadaan kokemusta tiedon kohdentamisen hyödyistä ja haasteista. Tulevaisuuden mahdollisuudet ovat laajat.
– Tulevaisuudessa lentoaseman palvelut löytyvät todennäköisesti entistä helpommin ja nopeammin, kun matkustaja saa juuri sitä informaatiota, jota tarvitsee, juuri silloin kun tarvitsee, Karjalainen uumoilee. – Myös tiedot vaikkapa lentojen aikataulumuutoksista voisivat saapua suoraan matkustajan puhelimeen.
2. Chatbot auttaa löytämään tietoa netissä
Finavia on testannut myös chatbotin apua asiakaspalvelussa. Nettisivuilla toimiva chatbot ohjailee asiakkaita kielentunnistusteknologian avulla oikean tiedon äärelle.
– Tekoäly voi ohjata käyttäjän oikealle sivulle sellaisissa tyypillisissä kysymyksissä, joihin löytyy jo valmis vastaus. Tämä säästää asiakaspalvelijoiden aikaa oikeiden ongelmatilanteiden ratkaisemiseen, kertoo data-analytiikasta vastaava kehityspäällikkö Tommi Vihervaara.
3. Parkkipaikan hinta määräytyy kysynnän mukaan
Lentoaseman pysäköinnin hinnoittelussa hyödynnetään myös tekoälyä. Hinnan määräytyminen on dynaamista eli riippuu siitä, milloin parkkipaikkansa varaa – samaan tapaan kuin vaikkapa lento- ja junalipuissakin.
– Dynaaminen hinnoittelu suosii ajoissa paikkansa varaavia ja auttaa kenttää optimoimaan parkkiruutujen käytön, Karjalainen kertoo.
4. Siistimmät WC-tilat optimoidulla siivouksella
Helsinki-Vantaalla käynnissä olevassa pilotissa WC-tilojen siistimistä on optimoitu datan pohjalta.
– Matkustajat voivat vessakäynnin yhteydessä antaa arvion, ovatko he vessakäyntiinsä tyytyväisiä, ja sen perusteella lähetämme siivoojia oikeisiin paikkoihin, Karjalainen kertoo.
Tulevaisuudessa WC-siisteyttä voitaisiin seurata myös esimerkiksi sensoroimalla saranoita tai pönttöjen lorinaa, Karjalainen kertoo.
– WC-siisteys on aivan keskeinen lentoaseman viihtyvyyteen vaikuttava asia, joten entistä paremmin optimoitu siivous on tärkeä kehityskohde.
5. Konenäköä kokeiltu kasvojentunnistuksessa ja matkustajaprosessien seuraamisessa
Finavia ja Finnair testasivat konenäköön perustuvaa kasvojentunnistusteknologiaa 1000 testimatkustajan kanssa Helsinki-Vantaan lähtöselvityksessä. Tulevaisuudessa konenäköön ja biometriseen tunnistukseen pohjaavat teknologiat voivat mahdollistaa jopa matkustamisen ilman varsinaista tarkastuskorttia.
– Haluamme ehdottomasti edistää ’hands in pockets’-matkustamista, jossa matkustaja ei tarvitsisi ollenkaan matkustusdokumentteja. Teknologian puolesta se olisi jo mahdollista, mutta vaatii vielä kehitystyötä ja tiivistä yhteistyötä lentoaseman, lentoyhtiöiden ja viranomaisten välillä, ennen kuin ratkaisut ovat arkipäivää, Vihervaara sanoo.
Konenäköä on testattu myös esimerkiksi lentokoneen kääntöaikaan liittyvien prosessien kehittämiseen.
– Verkostokentillä on kokeiltu teknologiaa, jossa kone seuraa, kuinka pitkään matkustajien poistuminen koneesta kestää, ja milloin jäänpoistoauton kannattaa saapua paikalle. Tällaisesta automatisoidun analyysin avulla tehdystä prosessien nopeuttamisesta voisi olla lentokenttälogistiikassa valtavasti hyötyä, Lehtonen lisää.
Kaiken kaikkiaan tekoäly on Karjalaisen, Lehtosen ja Vihervaaran mukaan tärkeä osa digitaalisten ratkaisujen palettia, mutta ei mikään ihmeidentekijä sinänsä.
– Hype on tällä hetkellä kovaa, mutta tekoäly on vain renki, ei isäntä, Lehtonen sanoo. – Kaikki lähtee siitä, että aidosti ymmärrämme arjen haasteita ja uskallamme kokeilla uusia ratkaisuja, myös tekoälyä, ennakkoluulottomasti.
