Lentämällä pääsee liikkumaan nopeasti ja turvallisesti ympäri maailmaa. Monia kuitenkin huolettavat lentämisen vaikutukset ympäristöön, erityisesti ilmastonmuutokseen. Ruotsissa alettiin hiljattain verottaa lentämistä, mikä nosti aiheen tapetille myös Suomessa.
Onko kansallinen vero oikea tapa vaikuttaa kansainväliseen ilmailuun? Ja mitä lentoliikenneala tekee jo nyt päästöjensä leikkaamiseksi? Entäpä mikä on lentoaseman rooli ilmastotyössä?
Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen vastaa kysymyksiin lentämisen päästöjen hallinnasta.
Mitä ajatuksia lentoverokeskustelu herättää?
”Lentoliikenteen päästöjen hallinta on ehdoton edellytys sille, että ala voi tarjota ihmisille mahdollisuuden lentää myös tulevaisuudessa. Siksi koko kansainvälinen lentoliikennetoimiala ottaa ilmastotyön vakavasti,” Viinikainen sanoo.
”Lentovero ei kuitenkaan ohjaa rahaa ilmastotyöhön, toisin kuin oikeat teot kuten investoinnit päästövähennyshankkeisiin. Tästä hyvä esimerkki on lentoliikennetoimialan kansanvälinen päästösopimus Corsia, joka on jäänyt Suomessa harmittavan vähälle huomiolle.”
”Vuonna 2016 solmitussa Corsia-sopimuksessa on mukana lähes sata valtiota. Ne ovat sopineet siitä, että kansainvälisten lentojen päästöt jäädytetään vuoden 2020 tasolle. Käytännössä se tarkoittaa, että lentoyhtiöt kompensoivat kaikki kyseisen vuoden tason ylittävät hiilipäästöt sijoittamalla päästöjä vähentäviin hankkeisiin muilla toimialoilla. Alan oma pitkän aikavälin tavoite on lisäksi puolittaa hiilipäästönsä 2050 mennessä. EU:ssa lentoliikenne on kuulunut yhteisön laajuiseen päästökauppaan jo vuosia.”
”Ylipäätään lentoverokeskustelu unohtaa kokonaan alan kansainvälisen luonteen. Lentotoimiala on pyrkinyt nimenomaan siihen, että päästöjä vähentävät ratkaisut ovat globaaleja.
Kansalliset lentoverot sotkisivat tätä kenttää: sääntöjen pitää olla samanlaisia kaikkialla, jotta kilpailu ei vääristy”, sanoo Viinikainen.
Mitä kansainvälinen lentoliikennetoimiala itse tekee päästöjensä hillitsemiseksi?
”Päästöjä on onnistuttu laskemaan muun muassa energiatehokkuuden ja uuden teknologian avulla jo paljon, ja tätä työtä tekevät alan monet eri toimijat: lentoyhtiöt, lentokoneiden ja sen osien valmistajat, lentoasemat ja huolintayhtiöt.
Esimerkiksi lentokonekaluston polttoainetehokkuus on parantunut 20 prosenttia jokaisessa konesukupolvessa. Nykyisin lentokoneet kuluttavat vain kolme litraa polttoainetta istuinta ja 100 kilometriä kohden, kaukolennoilla kaksi litraa – lentäminen on siis melko ympäristötehokas tapa liikkua silloin, kun on matkustettava kauas,” Viinikainen sanoo.
Mikä on lentoasemien rooli päästöjen vähentämisessä?
”Lentoasemat ovat hiilineutraaliuden edelläkävijöitä. Finavia esimerkiksi vähentää lentoasemiensa päästöjä jatkuvasti ja käyttää uusiutuvaa energiaa, kuten jätteistä tehtyä dieseliä ja tuulisähköä sekä tuottaa itsekin aurinkosähköä. Jäljelle jäävät päästöt Finavia on kompensoinut muun muassa tuuli- ja aurinkoenergiahankkeissa Intiassa. Helsinki-Vantaasta tuli hiilineutraali kenttä vuonna 2017, Lapin lentoasemat seuraavat perässä ensi vuonna, ja muut lentoasemamme vuonna 2020.
Lentoasemien toiminnan osuus koko alan päästöistä on muutamia prosentteja, mutta haluamme tehdä parhaamme omien päästöjemme vähentämiseksi. Finavian päästöt tällä hetkellä ovat noin 32 000 CO2-tonnia, kun koko Suomen kotimaan lentoliikenteen päästöt ovat noin 300 000 tonnia. Vastaavasti Suomen suurimman lentoyhtiön päästöt ovat 2,9 miljoonaa tonnia. Koko maailman lentoliikenteen päästöt ovat yli 600 miljoonaa tonnia, mikä on 2–3 % kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä,” Viinikainen toteaa.
Pitäisikö lentämistä ylipäänsä yrittää hillitä?
”Lentäminen pitää ymmärtää niiden positiivisten vaikutusten valossa, joita se tuottaa. Esimerkiksi Suomessa lentäminen on maamme saavutettavuuden ja menestyksen ehdoton edellytys, ja vientiteollisuutemme ja kansainvälinen liike-elämämme on riippuvainen hyvistä lentoyhteyksistä. Lentäminen ei siis tarkoita vain yksittäisten matkailijoiden vuosittaisia Kanarian-reissuja, vaan on elintärkeää koko kansantaloudelle, monelle teollisuudenalalle, yritykselle ja Suomen matkailuelinkeinolle.
Kun lentämisen päästöjä voidaan vähentää, lentämisen hyödyt ovat positiivinen asia. Siksi myös Finavia lentoasemayhtiönä tekee parhaansa sen eteen, että lentäminen on suomalaisille mahdollista vielä 100 vuodenkin päästä.”
