Lähtöselvitys, turvatarkastus, rajatarkastus ja koneeseen nouseminen. Siinä neljä avainkohtaa, joista lentomatkustajan on selvittävä sujuvasti läpi, jotta kenttäkokemus on mukava, ja aikaa jää muuhunkin kuin jonottamiseen.
– Lentoaseman, rajaviranomaisten ja lentoyhtiöiden yhteistyönä on varmistettava, että kaikissa näissä pisteissä on riittävästi kapasiteettia, jotta ne vetävät, selittää Finavian matkustajaprosessien kehityksessä toimiva Timo Koivisto.
Kun lentoasema kasvaa sitä vauhtia kuin Helsinki-Vantaa – jonka odotetaan rikkovan tänä vuonna 20 miljoonan matkustajan rajan – kapasiteettia on vaalittava ja sujuvuutta lisättävä joka vuosi.
– Seuraamme jatkuvasti matkustajavirtojen sujuvuutta, erityisesti piikkituntien kasvua. Sen perusteella suunnittelemme, paljonko tarvitsemme lisäkapasiteettia tuleville kausille, Koivisto kertoo.
– Se voi tarkoittaa uusien linjojen avaamista turvatarkastukseen tai uutta teknologiaa, välillä taas kehitämme prosesseja sujuvammaksi. Kaiken perustana on kuitenkin onnistunut päivittäinen operointi.
Hyvällä resurssien allokoinnin suunnittelulla Finavia on onnistunut pitämään Helsinki-Vantaan turvatarkastuksen jonotusajat lyhyinä: kasvavista ihmisvirroista huolimatta 15 minuutin jonotusajan ylitykset ovat miltei nollassa.
Tehoja itsepalveluvaihtoehdoista
Koivisto kertoo, että itsepalveluvaihtoehdot ovat lisänneet merkittävästi eri prosessien kapasiteettia. Esimerkiksi rajatarkastuksessa on käytetty jo vuosia passiautomaatteja tavallisen palvelulinjaston ohella.
– Kun suuria koneita saapuu aikatauluista poiketen nipussa, siihen pitää pystyä reagoimaan hyvin nopeasti. Rajan automaattilinjastot takaavat tällaisissa tilanteissa lisää kapasiteettia, Koivisto sanoo.
Myös lähtöselvityksen sujuvuutta on parannettu itsepalvelupisteillä. Lähtöselvitysautomaatit purkavat ruuhkaa tehokkaasti, mikä näkyy lähtöaulassa lyhyempinä jonoina myös ruuhkatuntien aikana.
Turvatarkastukseen mentäessä matkalippujen eli boarding passien lukijat nopeuttavat turvatarkastukseen pääsyä noin 3–5 sekuntia matkustajaa kohden.
E-boarding parantaa palvelua
Myös lentokoneeseen nousuun on kehitetty viimeisen viiden vuoden ajan e-boardingia yhteistyössä lentoyhtiöiden kanssa.
– Helsinki-Vantaan lähtöporteilla on e-Gatet, jotka lukevat boarding passin samaan tapaa kuin turvatarkastuksen matkalippujen lukijat. Itsepalvelumahdollisuus koskee Schengen-lentoja, jotka lähtevät matkustajasilloista. Tämä parantaa paitsi matkustajavirran sujuvuutta myös asiakaspalvelua. Lentoyhtiön virkailijalle jää aikaa palvella asiakkaita ja heidän erityistarpeitaan entistä paremmin, Koivisto sanoo.
Tilojen uudelleen järjestelyillä sujuvuutta
Suunnittelussa ovat mukana esimerkiksi lento- ja huolintayhtiöt, viranomaiset ja kaupalliset toimijat ja heidän hyvinkin erilaiset tarpeet.
Sujuvien matkustajaprosessien lisäksi tilojen suunnittelulla on suuri rooli matkustajien liikkumisen ohjailussa. Pienilläkin asioilla on merkitystä.
– Matkustajavirran ohjaamiseen voi esimerkiksi vaikuttaa se, että odotusalue rajataan kaiteella tai kokolattiamatolla kulkukäytävästä, Koivisto sanoo.
Helsinki-Vantaan kehitysohjelman myötä kentälle on luvassa kaivattua lisätilaa ja voimme tehdä aikaisempaa parempia ja selkeämpiä ratkaisuja.
– Saamme ihmisvirrat kulkemaan sujuvasti, kun koko ajan lisäämme kapasiteettia jatkuvalla parantamisella ja hienosäätämällä kentän toimintaa, Koivisto sanoo.
