Finaviassa tehdään pitkiä työuria. Työ lentoasemalla alkaa usein jo nuorena, esimerkiksi kesätöissä, harjoittelussa tai opintojen ohessa työskennellen, ja monet jäävät jopa kymmeniksi vuosiksi, joko viihtyen operatiivisissa tehtävissä tai edeten päällikön tai johtajan tehtäviin. Vuonna 2017 yhtiön työntekijöistä yli kolmasosa (35 %) oli työskennellyt Finaviassa yli 15 vuotta.
Lennonvarmistuksen tehtävistä aluejohtajaksi on edennyt esimerkiksi Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö ja Finavian Keski-Suomen aluejohtaja Mari Nurminen. Joensuun lentoaseman päällikkö Auli Koistinen taas aloitti uransa ilmailun parissa työharjoittelussa Finnairilla, ja työskenneltyään vuosia eri tehtävissä Joensuun lentoasemalla nousi lentoasemapäällikön tehtäviin.
Koistisen mukaan työn suola on vaihtelevuus: jokainen päivä on erilainen, ja yllätyksiä riittää.
– Halusin tähän tehtävään, koska pidän haasteista ihan hirveästi. Lentoaseman johtaminen on monipuolista työtä, jossa pitää hallita laaja kokonaisuus. Toisaalta annettujen raamien sisällä saa toimia itsenäisesti. Pidän myös siitä, että näen työn tuloksen konkreettisesti, Koistinen kertoo.
Johtajaksi kasvetaan organisaation tuella
Finaviassa organisaation tuella on mahdollista kehittyä ja edetä. Talent management -toimintamallin avulla johdetaan ja kehitetään parhaita osaajia: lupaaviksi osaajiksi tunnistettuja henkilöitä valmennetaan johtajiksi. Esimerkiksi Nurminen on korkeakoulututkintonsa lisäksi osallistunut uransa aikana useisiin Finavian johtamisvalmennuksiin.
– Minua on kannustettu eteenpäin, ja olen siitä kiitollinen. Olen halunnut edetä urallani, ja esimiehet ovat tarjonneet siihen mahdollisuuksia. Organisaatio on tukenut minua ja mahdollistanut tehtävien vaihtumisen. Vaihtelu pitää skarppina, Nurminen kiittelee.
Työkierto on Finaviassa vakiintunut osa ammatillista kehittämistä: tehtävien vaihtuminen mahdollistaa eri yksiköihin tutustumisen, uuden oppimisen ja osaamisen jakamisen.
– Tiimissäni Joensuun lentoasemalla käytännössä kaikki ovat moniosaajia, ja olen itsekin hankkinut turvatarkastajan pätevyyden. Voin hypätä siis tarpeen vaatiessa riviin suorittamaan turvatarkastuksia, Koistinen kertoo.
Myös Finavian johtoryhmä osallistuu työkiertoon työskentelemällä ainakin yhden päivän vuodessa normaaleissa lentoasematoiminnoissa, vaikkapa turvatarkastajana tai kunnossapidossa.
Tavoitteena saada enemmän naisia johtoon
Finavia on edelleen melko miesvoittoinen yhtiö, mutta tavoitteena on tasaisempi sukupuolijakauma. Vuoden 2017 lopussa henkilöstöstä oli miehiä 72 prosenttia ja naisia 28 prosenttia. Naisia oli enemmistö asiantuntijatehtävissä (56 %) ja palvelutehtävissä (73 %), kun taas kunnossapidossa naisia oli vain kaksi prosenttia.
Finavian tavoitteena on saada nykyistä enemmän naisia myös johtotehtäviin. Yhtiön ylimmässä johdossa naisten osuus onkin hieman lisääntynyt: vuonna 2017 johtoryhmään nimitettiin yksi nainen lisää.
Lentoasemaverkoston 20 lentoaseman päälliköistä seitsemän on naisia. Osuus on kasvanut neljässä vuodessa 19 prosentista 35 prosenttiin. Lentoasemaverkoston aluejohtajina työskentelee kaksi naista. Auli Koistinen ja Mari Nurminen kertovat saaneensa organisaatiosta ja esimiehiltään tukea urakehitykseen.
– En ole koskaan kokenut, että olisin tullut kohdelluksi eriarvoisesti työyhteisössä. Olen kokenut, että minua arvostetaan ja minuun luotetaan nuoresta iästä huolimatta, enkä ole kohdannut tytöttelyä, kertoo kolmikymppisenä lentoasemapäälliköksi nimitetty Koistinen.
– Finavian johtamisvalmennuksissa on puhuttu paljon ihmisten erilaisista tarpeista johtamisen suhteen. Se on ollut tosi hyvä kokemus ja auttanut näkemään, miten erilaisuus on rikkautta, toteaa Nurminen.
– Haasteellisissa tilanteissa tukeminen ja kannustaminen ovat tärkeitä asioita. Johtajana haluan tietoisesti delegoida tehtäviä ja luottaa alaisiin. Haluan tarjota kasvun mahdollisuuksia kyvykkäille henkilöille, Nurminen päättää.
Tutustu Mari Nurmisen uratarinaan.
Katso Hyvien asioiden ketju -video Finavian vastuullisuudesta.
