Finavia julkaisee 10-osaisen sarjan suomalaisen ilmailun historiasta 1910-luvulta tähän päivään. Tässä osassa käsitellään 1980-lukua.
1980-luku Suomessa oli taloudellista nousukautta, mikä näkyi myös lentoliikenteen kasvuna. Vielä vuosikymmenen alussa lentomatkoista oli kuitenkin vielä ylitarjontaa, ja kilpailu matkanjärjestäjien välillä kiristyi.
Matkatoimistot panostivat markkinointiin ja koettivat houkutella matkustajia erikoistarjousten ja kanta-asiakasohjelmien avulla. Esimerkiksi Finnmatkat kehitti ”kulkurikortin”, jolla sai matkustaa kesäkaudella mihin tahansa matkatoimiston Euroopan kohteeseen niin monta kertaa kuin halusi – innokkaimmat matkasivatkin jopa 11 kertaa.
Ajan hitti olivat aktiivilomat, kiertomatkat sekä harrastematkat urheilukilpailuihin ja kulttuuritapahtumiin.
Matkustajaliikenteen kasvu toi muutoksia myös Helsinki-Vantaalle. Vuonna 1983 Finavia laajensi matkustajaterminaalia reippaasti ja toi ensimmäiset laajarunkokoneille tarkoitetut matkustajasillat.
Vuonna 1987 Helsinki-Vantaa saavutti ensimmäistä kertaa viiden miljoonan matkustajan rajapyykin.
Uusia matkakohteita aukeaa
Vuosikymmenen mittaan uudet ulkomaankohteet kävivät suomalaismatkustajille tutuiksi. Espanjan ja Kreikan ohella suosiotaan kasvattivat Turkki sekä pidemmälle suuntautuvat kaukomatkat. Suomesta lennettiin suorilla lennoilla muun muassa Nepaliin, Balille ja Borneolle.
1970-luvulla Bangkokin-reitistä alkanut Finnairin satsaaminen Aasian-yhteyksiin jatkui, kun yhtiö avasi Tokion-reitin vuonna 1983.
– Pohjoisnavan ja Beringinsalmen kautta kiertänyt yhtäjaksoinen reitti oli tuolloin maailman pisin DC-10-koneella lennetty säännöllinen reitti, kertoo Suomen ilmailumuseon näyttelypäällikkö Valeri Saltikoff.
Myös tämän päivän suomalaisessa lentoliikenteessä tärkeänä kasvutekijänä toimivat Kiinan-yhteydet aukesivat 1980-luvun lopulla.
– Finnair avasi ensimmäisen suoran reitin Pekingiin vuonna 1988, Saltikoff kertoo.
Ensimmäinen naislentäjä Finnairille
1980-luvun aikana suomalainen lentoala kulki eteenpäin myös tasa-arvossa, kun Finnairilla aloitti yhtiön historian ensimmäinen naispuolinen liikennelentäjä.
Perämiehenä vuonna 1983 aloittanut Kirsi Arvila eteni kapteeniksi ja lensi yhtiön palveluksessa aina vuoteen 2014 asti, muun muassa Fokker-, DC-9-, MD-80- ja Airbus A320 -konetyypeillä.
Ensimmäinen naispilotti herätti toki myös median mielenkiinnon, mutta Arvila kaihtoi julkisuutta eikä suostunut haastatteluihin.
– Halusin ilman muuta keskittyä työhöni tekemättä asemastani sen suurempaa numeroa, Arvila totesi Liikelentäjälehdelle vuonna 2015.
Ja vaikka naiset ovat edelleen lentäjinä vähemmistössä, Arvila uskoo asian muuttuvan vähitellen:
– Naislentäjien määrä kasvaa nykyään Finnairilla ja muissa lentoyhtiöissä. Hakijan sukupuoli ei ole mikään este, hän totesi Liikelentäjälle.
Sarjan seuraava osa käsittelee 1990-lukua, jolloin lentoalan sääntelyä puretaan ja ala avautuu kilpailulle.
Lue sarjan edelliset osat: 1910-luku, 1920-luku, 1930-luku, 1940-luku, 1950-luku, 1960-luku ja 1970-luku
