Lentoaseman turvatarkastus pyrkii estämään vaarallisten esineiden ja aineiden pääsyn lentokoneeseen ja varmistamaan, että jokainen lento saapuu perille turvallisesti. Siksi jokainen lentomatkustaja kävelee ennen porttialueelle siirtymistä metallinilmaisinportin läpi, ja käsimatkatavarat sekä ruumaan menevät matkatavarat läpivalaistaan.
Mutta miten läpivalaisulaite oikein toimii? Helsinki-Vantaan lentoaseman turvapalveluiden palvelupäällikkö Joni Pekkanen ja Finavialle turvalaitteita toimittavan Oy Machine Tool Co:n turvalaiteasiantuntija Mikko Halonen kertovat, millaiseen teknologiaan läpivalaisulaitteiden toiminta perustuu, ja mitä hyötyä siitä on.
Läpivalaisu perustuu röntgensäteilyyn
Läpivalaisulaitteesta näkyy matkustajalle laatikkomainen tunneli ja liukuhihna, joka kuljettaa tavarat tunnelin läpi. Laatikon sisällä matkatavarat läpivalaistaan röntgensäteilyn avulla: säteet läpäisevät erilaisia aineita eri tavoin, mikä mahdollistaa esineiden kuvantamisen.
– Läpivalaisulaitteen säteily tuotetaan röntgenputkella. Putken lyijyvuoraukseen on tehty yksi alle sentin levyinen aukko, josta säteily ohjataan tunneliin. Liukuhihnalla etenevä matkatavara kulkee säteen läpi, ja tunnelin vastakkaisella puolella tunnistin mittaa matkatavaran läpi päässeen säteilyn määrää. Tiheät aineet, kuten lyijy, absorboivat säteilyä tehokkaimmin, estäen säteiden kulun.
– Matkatavaran läpäisseen säteilyn perusteella tietokone muodostaa kuvan matkatavaroista lähes reaaliajassa, kertoo Halonen.
Oranssi vai sininen – värit kertovat eri aineista
Ennen läpivalaisukuvat olivat mustavalkoisia, mutta nykyään eri materiaalit näkyvät laitteen sisältämän tietokoneen tuottamassa kuvassa eri värisinä.
Eloperäiset eli orgaaniset aineet, kuten puu, vesi, muovi ja tekstiilit, näkyvät oransseina. Elottomat eli epäorgaaniset aineet, kuten metallit, näkyvät sinisinä.
– Jos läpivalaistavassa kohteessa on päällekkäin eloperäistä ja elotonta ainetta, se näyttää vihreältä. Esimerkiksi tennispallot metallisessa säilytysputkilossa näkyvät vihreinä. Muita vihreänä näkyviä aineita ovat esimerkiksi suola, lasi ja luut, valaisee Halonen.
Esine näyttää kuvassa sitä tummemmalta, mitä tiheämmästä aineesta se koostuu tai mitä paksumpi kerros ainetta osuu röntgensäteilyn tielle. Aineet, jotka ovat niin tiheitä, että säteily ei mene niistä läpi lainkaan, näkyvät mustina.
Uusi teknologia kuvantaa kolmiulotteisesti
Joni Pekkasen mukaan teknologian kehitys on tehnyt kuvista tarkempia ja läpivalaisusta jouhevampaa. Kuvaa pystytään muokkaamaan, jotta saadaan matkatavaroiden eri osa-alueita näkyviin, hän selittää.
– Helsinki-Vantaalla on esimerkiksi käytössä kaksiputkisia eli dual view -laitteita, joilla yhdestä läpivalaistavasta kappaleesta saadaan kaksi eri läpivalaisukuvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että matkatavaroita tarvitsee harvoin laittaa uudelleen läpivalaistavaksi, mikä sujuvoittaa tarkastuksia, sanoo Pekkanen.
Helsinki-Vantaan lentoaseman matkatavarakeskukseen on tilattu myös uusia, räjähdysaineet automaattisesti tunnistavia läpivalaisulaitteita, joissa läpivalaisuteknologiaan on yhdistetty CT-teknologia eli tietokonetomografia.
CT-kuvauksessa säteilylähde pyörii kohteen ympäri nopeaa vauhtia, jolloin kohteesta saadaan kolmiulotteinen kuva. Yhdellä uudella laitteella voidaan tarkastaa jopa 1 800 matkalaukkua tunnissa.
Säteilystä ei haittaa ihmisille tai tavaroille
Läpivalaisulaitteiden röntgensäteily ei ole haitallista ihmisille tai tavaroille.
– Läpivalaistavan kappaleen saama säteilyannos on noin yksi mikrosievert. Ihminen saa saman annoksen avaruudesta peräisin olevaa universumin taustasäteilyä tunnin lennon aikana 10 kilometrin korkeudessa, Pekkanen kertoo.
– Se on kymmenen kertaa pienempi kuin hammasröntgenkuvasta aiheutuva annos, havainnollistaa Halonen.
Ruumaan menevät matkatavarat tarkastetaan hieman tehokkaammilla laitteilla, mutta ne ovat yhtä lailla harmittomia.
– Laitteen koko tunneli on lyijyvuorattu, eli säteilyä ei pääse käytännössä lainkaan sen ulkopuolelle. Röntgensäteily ei myöskään tartu kohteeseen, eli säteilylle altistuneet esineet eivät kontaminoidu, Halonen selittää.
Pekkasen mukaan ei ole käytännössä mitään tavanomaista matkatavaraa, joka voisi vahingoittua läpivalaisussa. Tähän sääntöön on yksi poikkeus:
– Herkkien valokuvaus- tai elokuvafilmien osalta on olemassa pieni vahingoittumisen riski. Korkean ASA-luvun filmeistä on hyvä mainita turvatarkastuksessa, eikä niitä kannata laittaa ruumaan. Tavalliset filmit eivät kärsi turvatarkastuksessa, hän sanoo.
Milloin laukku avataan läpivalaisun jälkeen?
Joskus turvatarkastajat haluavat tutkia matkatavaran tarkemmin. Miten päätetään, milloin läpivalaistu laukku pitää avata?
– Laukun avaamisesta päättää pääsääntöisesti läpivalaisukuvaa tarkkaileva turvatarkastaja, mutta myös automatiikkaa on taustalla. Jos läpivalaisukuvassa näkyy jotakin kiellettyä tai materiaalia, jota tarkastaja tai automatiikka ei tunnista, laukku avataan, sanoo Pekkanen.
– Teknologia toimii kehittyvänä apuvälineenä, joka auttaa tunnistamaan riskejä, Pekkanen summaa.
Lisäksi tehdään satunnaistarkastuksia.
– Tietty osuus käsimatkatavaroista tarkastetaan satunnaisesti turvallisuuden lisäämiseksi. Satunnaistarkastuksen osoittaa laitteen automatiikka. Siksi turvatarkastajakaan ei tiedä, kenen kohdalle tarkastus osuu.
Lue, miten tekoälyä hyödynnetään lentoaseman palveluiden kehittämisessä
Turvallisuus ohjaa kaikkea mitä teemme - lue lisää vastuullisuudesta Finaviassa
