Lentoasemien turvatarkastukset olivat alun perin varsin yksinkertaisia. Lipputoimistojen myyjät ja turvallisuudesta vastaavat työntekijät tarkastivat matkustajat ja pitivät silmällä mahdollisten lentokonekaappareiden epäilyttävää käytöstä, kuten katsekontaktin välttelyä tai huolimatonta suhtautumista matkatavaroihin.
Vuosien varrella turvatarkastuksissa alettiin tarkkailla myös salakuljetusta, ja lopulta niistä tuli terrorismin torjunnan ja rajatarkastusten etulinja.
Metallinilmaisinportit otettiin käyttöön Helsinki-Vantaalla vuonna 1972.
– Yhdysvaltoihin lentävien matkustajien tuli kävellä metallinilmaisinportin läpi, koska Yhdysvalloissa oli kaapattu useita lentokoneita. Suomalainen ruostumattoman teräksen valmistaja Outokumpu oli yksi alan johtavista yrityksistä, kertoo järjestelmäasiantuntija Kari Nurmela Finavialta.
Vuonna 1975 silloinen Ilmailuhallitus hankki Suomen ensimmäisen matkatavaroiden läpivalaisulaitteen. Laitetta käytettiin Helsingissä pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk) aikana.
– Läpivalaisimme lehdistön edustajien laukut. Laitetta pidettiin Hakasalmen huvilassa Finlandia-talon lähettyvillä, Nurmela muistelee.
– Huippukokouksen ajan poliisi käytti omaa röntgenlaitettaan lentoaseman turvatarkastuksissa. Heidän laitteensa oli sikäli erilainen, että siinä ei ollut liukuhihnaa. Etykin jälkeen aloimme seuloa matkustajia Helsinki-Vantaalla, Nurmela selventää.
Turvatoimet tiukentuvat
Ilmailualan on täytynyt tiukentaa turvatoimia terrori-iskujen vuoksi. ”Vuoden 1988 Lockerbie-tapauksen jälkeen ruumaan meneviä matkatavaroita alettiin tarkastaa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle saatiin sitä varten läpivalaisulaite vuonna 1989”, Kari Nurmela kertoo.
Nurmelan mukaan ruumassa kuljetettavien matkatavaroiden turvatarkastukset tulivat pakollisiksi vasta vuoden 2003 alussa. Määräys oli seurausta vuoden 2001 WTC-iskuista. ”Vuonna 2002 piti kiirettä, kun kaikki lentoasemat piti varustaa läpivalaisulaitteilla, joilla voitaisiin tarkastaa ruumaan menevät matkalaukut.”
Ylitarkastaja Auli Kankkunen Trafilta kertoo, että myös lentoasemahenkilöstön ja miehistön jäsenien turvatarkastukset alkoivat syyskuun 11. päivän iskujen seurauksena. ”Matkustamoon vietäville nesteille asetettiin rajoituksia vuonna 2006. Aluksi nesteet kiellettiin. Myöhemmin nesteitä alettiin seuloa koneellisesti. Nykyään matkustajien ja käsimatkatavaran seulonnassa käytetään lisäksi räjähdysainejäämäilmaisimia”, hän sanoo.
Kankkusen mukaan EU:n turvallisuuslainsäädäntö alkoi vaatia näitä toimia sen jälkeen, kun kävi ilmi, että muualla maailmassa oli yritetty useasti viedä kotitekoisia räjähteitä lentokoneeseen.
Teknologian ja lainsäädännön merkitys
Lakien ja määräysten lisäksi uudella teknologialla on suuri merkitys lentoasemien turvatoimien kehityksessä.
– Läpivalaisulaitteet ovat kehittyneet paljon sitten vuoden 1975. Nykyään niissä on esimerkiksi räjähteitä ilmaisevia ominaisuuksia. Läpivalaisulaitteita päivitetään yleensä silloin, kun tarjolle tulee entistä parempi ohjelmistoversio, joka havaitsee kielletyt aineet tehokkaammin, sanoo Kankkunen.
– EU:n jäsenvaltiona Suomen tulee noudattaa lentoasemilla EU:n lainsäädäntöä. Turvatarkastuslaitteita uusitaan lainsäädännön vaatimusten perusteella.
Vaikka läpivalaisulaitteet tunnistavat nykyään sekä kiinteät että nestemäiset räjähteet ja mahdollistavat tavaroiden tarkastelun eri kulmista tai kolmiulotteisesti, etsitään Kari Nurmelan mukaan alalla yhä uusia ratkaisuja. Yksi esimerkki tästä ovat etäturvatarkastukset.
– Niissä laitteen tuottamaa kuvaa analysoivat tarkastajat istuvat muualla kuin laitteen vieressä. Ruumassa kuljetettavien matkatavaroiden kohdalla näin on toimittu jo 1990-luvulta asti. Käsimatkatavaroiden kohdalla toimintamalli otettiin käyttöön vasta viitisen vuotta sitten, Nurmela sanoo.
Nurmelan mukaan Finavia on testannut etätarkastusta ja aikoo ottaa sen käyttöön Helsinki-Vantaan lentoaseman uudessa vaihtomatkustajien turvatarkastuksessa, joka avataan kaukolentoalueelle vuonna 2019.
– Harkitsemme myös, että etätarkastuksia voitaisiin tehdä paitsi niin, että tarkastajat työskentelevät täällä Helsinki-Vantaalla, myös niin, että laitetta käyttää toisella lentoasemalla työskentelevä tarkastaja.
Läpivalaisun tulevaisuus
Joillain ulkomaisilla lentoasemilla käytetään henkilöskannereita.
– Niitä testattiin Euroopassa ensimmäistä kertaa 1990-luvulla. Finavia on kokeillut laitteita 2007–2008 ja viimeksi 2016–2017, Nurmela toteaa.
Henkilöskannereissa on ollut omat lastentautinsa, kuten niitä edeltäneissäkin teknisissä laitteissa. Henkilöskannereiden kohdalla huolta aiheuttavat paitsi säteily myös yksityisyydensuoja.
– Röntgensäteitä ei enää saa käyttää matkustajien läpivalaisuun EU:ssa. Läpivalaisulaitteiden teknologia perustuu nykyään millimetrisäteilyyn, jonka aallonpituus vaihtelee 30 ja 300 gigahertsin välillä. Finavia selvittää mahdollisuutta käyttää henkilöskanneria yhtenä vaihtoehtona vaihtomatkustajien turvatarkastuksessa. Lopullinen päätös asiasta tehdään ensi kesänä, toteaa Nurmela.
