Dronella eli miehittämättömillä ilma-aluksella voidaan tarkoittaa monenlaisia etäohjattuja lentäviä laitteita – muutaman gramman painoisista välineistä usean tonnin ilma-aluksiin.
Suomessa dronejen käyttö on yleistynyt erityisesti ilmakuvaamisessa ja videoinnissa, sillä kamerat liikkuvat dronen mukana kätevästi miltei minne tahansa. Lentoasemien läheisyydessä dronejen lennättäminen on kuitenkin tiukasti kielletty, sillä vastuuttomalla drone-toiminnalla voi olla vakavia seurauksia.
Kamera-droneja käytettään myös monissa kaupallisissa tarkoituksissa – esimerkiksi voimalinjojen tarkastamisessa, kartoittamisessa, metsänhoidossa ja kiinteistöbisneksessä. Suomessa myös poliisi, rajavartiosto ja muut turvallisuusalan toimijat käyttävät droneja kuvaamiseen.
Kaikelle drone-toiminnalle yhteistä on se, että sitä voidaan tehdä vain ruuhkattomilla ilma-alueilla.
– Suomi on tästä syystä erittäin hyvä paikka dronejen testi- ja pilottiprojekteille, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jukka Hannola.
– Meillä on paljon vapaata ilmatilaa, ja droneja koskeva sääntely on meillä joustavinta Euroopassa – ehkä jopa koko maailmassa. Se antaa drone-teknologiaa kehittäville yrityksille täällä erinomaiset toimintaolosuhteet.
Uusia dronekokeiluja Helsingissä
Vapaan ilmatilan ja sääntelyn vuoksi Suomessa on viimeaikoina kerrottu useista mielenkiintoisista drone-kokeiluista. Helsingin alueella tullaan testaamaan uutisten mukaan muun muassa droneilla kulkevia tavarakuljetuksia ja jopa ilmataksipalvelua.
Googlen emoyhtiö Alphabetin tytäryhtiö Wing ilmoitti vuonna 2018 suunnitelmistaan pilotoida eurooppalaista drone-kuljetuspalveluaan Helsingin alueella keväällä 2019. Yritys on aiemmin testannut palvelujaan Australiassa.
Volocopter-yhtiö taas aikoo aloittaa Helsingissä tänä kesänä testilennot miehitetyllä, sähkökäyttöisellä, pystysuoraan nousevalla ja laskeutuvalla ilma-aluksella (VTOL, Vertical Take-Off and Landing). Yhtiön tavoitteena on kehittää tulevaisuudessa ilmataksipalvelu, joka integroituisi osaksi kaupunkien liikennejärjestelmiä ja helpottaisi liikkumista ruuhkaisilla kaupunkialueilla.
Hannolan mukaan on todennäköistä, että isokokoisilla droneilla tullaan kuitenkin kuljettamaan ensin nimenomaan rahtia, ei ihmisiä.
– Rahtikuljetukset ovat hyvä esimerkki suurempien dronejen käytöstä: ne liikkuisivat samoissa korkeuksissa kuin nykyiset miehitetyt lennot. Rahtilento esimerkiksi Helsingistä Rovaniemelle voisi tapahtua yöaikaan, kun ilmatila on lähes tyhjä. Ensimmäinen askel isojen automatisoitujen dronejen käytössä olisikin kuljettaa tavaraa, ei ihmisiä.
Turvallisuus ja sääntely vielä ratkottava
Vaikka teknologisesti dronejen kehitys on jo hyvin pitkällä, niiden yleistyminen ilmailukäyttöön tulee Hannolan mukaan viemään aikaa, sillä kaikkia sääntely- ja turvallisuuskysymyksiä ei ole vielä ratkaistu.
– Perinteisiä ilma-aluksia on muutettu etäohjatuiksi jo aikaa sitten, se ei ole sinällään uusi asia. Kyse on ennen kaikkea yleisen hyväksymisen saamisesta asialle, ei niinkään teknologian kehittämisestä. Ihmiset luottavat ilmailualan toimijoihin, ja korkea luottamus tulee säilyttää myös tulevaisuudessa. Ilmailualalla turvallisuus on aina ykkönen.
Ohjeita dronen lentäjille saa ANS Finlandin sivuilta: https://www.ansfinland.fi/fi/palvelumme/palvelut-ilmatilan-kayttajille/dronen-lennattajille
