Me Finaviassa uskomme, että kaikilla suomalaisilla tulee olla hyvät liikenneyhteydet kotimaassa ja maailmalle. Se tuo maakunnillemme elinvoimaa ja kilpailukykyä myös kansainvälisesti. Erityisesti liike-elämä ja matkailu ovat riippuvaisia sujuvista ja nopeista yhteyksistä.
Saavutettavuuden näkökulmasta olennaisinta ei kuitenkaan ole se, että Suomessa ylläpidetään mahdollisimman laajaa lentoasemaverkostoa, vaan se, että matkustajilla on järkeviä vaihtoehtoja.
Itse olen suuri matkaketjuajattelun fani: erilaisia kyytimuotoja, kuten lentämistä, junaa, busseja ja autoja, tulisi voida yhdistää mahdollisimman sujuvaksi matkaksi. Tärkeintä on pitää kokonaismatka-ajat nopeina ja matkustajan kokemus sulavana sekä vähentää matkustamisen päästöjä.
Vielä matkaketjut ovat kuitenkin vasta puheen tasolla – nyt olisi päästävä tekoihin. Liikenne- ja viestintäministeriön 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on askel oikeaan suuntaan. Se keskittyy nimenomaan koko maan liikenteen kehittämiseen kokonaisuutena yli hallituskausien. Tämä on erittäin hyvä lähtökohta. Työ voi kuitenkin johtaa hyvään lopputulokseen vain, jos se tehdään aidossa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja katse suunnataan tulevaisuuteen.
Tulevaisuuteen katsominen tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon niin asiakastarpeiden muutokset kuin teknologian tuomat mahdollisuudet. Täytyy myös olla rohkeutta tehdä kokonaisuuden kannalta oikeita ratkaisuja, vaikkeivat ne kaikkia täysin miellyttäisikään.
On hienoa, että raideliikenteen kehittämisessä on nyt otettu askelia eteenpäin. Toivon, että Suomirata-hanke ja siihen sisältyvä Lentorata etenisi pikavauhtia, sillä se on Suomen lähitulevaisuuden liikenneinvestoinneista tärkein. Rata toisi suoran, 15–20 minuuttia nykyistä nopeamman yhteyden lentoasemalle Tampereen ja Lahden suunnista. Samalla junamatka Helsingin keskustasta kentälle puolittuisi.
Me Finaviana haluamme olla mukana kehittämässä yhteistyötä ja luomassa toimivia malleja, joilla lentoliikenne yhdistetään osaksi toimivia matkaketjuja. Alueellisessa saavutettavuudessa on katsottava isoa kuvaa.
Lentäminen on verrattoman nopea liikkumismuoto pitkillä matkoilla. Aina se ei kuitenkaan ole fiksuin ratkaisu. Tärkeintä on, että eri alueet ovat saavutettavissa sopivassa matka-ajassa ja sujuvalla kulkumuodolla – tai useamman muodon yhdistelmällä.
Helsinki-Vantaasta on kehkeytynyt Pohjois-Euroopan paras vaihtomatkustuksen keskus, ja koko Euroopassakin 12. paras *), kun vaihtoyhteyksien määrän lisäksi tarkastellaan niiden laatua, muun muassa vaihtoaikoja ja lentoreitin kokonaiskestoa. Tämä on saavutettavuuden ja maamme kilpailukyvyn näkökulmasta valtava etu. Suomesta valittavana on kaiken kaikkiaan yli 160 suoraa kohdetta ympäri maailmaa.
Finavian lentokenttien kokonaismatkustajamäärät kasvoivat viime vuonna noin 10 prosenttia. Erityisen ilahduttavaa on Helsinki-Vantaan vaihtomatkustuksen kasvun lisäksi Lapin vetovoima ja turismibuumi, jotka tukevat pohjoisten lentoasemiemme elinvoimaisuutta.
*) Lähde: Airport Industry Connectivity Report 2018
