Hyvä ympäristötyö on osa Finavian vastuullisuutta. Hyvien asioiden ketju -juttusarja kertoo Finavian vastuullisuustyön osa-alueista. Tässä jutussa tutustutaan ympäristötehokkaaseen lennonjohtoon.
Suomen ja Helsinki-Vantaan ilmatila kuuluu tehokkuudeltaan Euroopan kärkeen. Vilkkaimpien lentoasemien vertailuissa on tarkasteltu muun muassa lentokoneiden lähestymisvaiheen ylimääräistä lentoaikaa ja lennonjohtamiseen liittyviä viivästyksiä.
Pahimmillaan Euroopan lentoasemilla koneet voivat joutua lentämään lähestymisvaiheessa ylimääräiset yhdeksän minuuttia, kun taas Helsinki-Vantaalla aika jää noin minuuttiin.
– Holding eli laskeutumisvuoron odottaminen ilmassa voi tarkoittaa sitä, että määränpäätä lähestyessään lentokone jää etukäteen määrätylle alueelle lentämään rinkiä, kunnes lennonjohto ohjaa sen loppulähestymiseen ja antaa laskeutumisluvan, Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen kertoo.
Hyvin suunniteltu ja johdettu ilmatila
Helsinki-Vantaan ilmatilassa ylimääräisiä rinkejä joudutaan lentämään todella harvoin. Kiireaikana lennonjohto kuitenkin laittaa lähestyvät koneet turvallisella tavalla jonoon, ja koneilla voidaan lennättää S-mutka ennen loppulähestymistä. Lisämatkan pituus ja viivästys ovat Helsinki-Vantaalla lyhyitä moniin muihin Euroopan vilkkaisiin lentoasemiin verrattuna.
Miksi ilmatilamme toimii niin hyvin?
– Osin se johtuu lentojen määrästä, joka ei ole samaa luokkaa kuin vaikkapa Lontoon Heathrow’n ilmatilassa. Lisäksi tehokkuudella on paljon tekemistä ilmatilan suunnittelun, lennonjohdon toiminnan ja eri osapuolten yhteispelin kanssa, Viinikainen kertoo.
– Myös kansainvälisellä yhteistyöllä on merkitystä. Suomen lennonvarmistuksesta vastaava Air Navigation Services Finland (ANS Finland) esimerkiksi optimoi Viron suunnasta saapuvien lentokoneiden reitit yhdessä Viron lennonjohdon kanssa jo ennen kuin ne lentävät Suomen ilmatilan puolelle, Viinikainen valottaa.
Helsingissä eniten vihreitä laskeutumisia
Lentokoneiden laskeutumistavalla ja siihen kuluvilla minuuteilla on lopulta huomattava vaikutus ympäristöön ja ilmakehään. Kuluneen vuosikymmenen aikana on kehitetty esimerkiksi jatkuvan liu’un menetelmä, jonka avulla lentojen lähestymisvaiheen päästöjä voidaan vähentää 10–30 prosenttia. Kapearunkoisen matkustajakoneen laskeutumisessa tämä vastaa 100 kiloa polttoainetta ja 320 kiloa hiilidioksidipäästöjä.
Euroopan 30 suurimmasta lentoasemasta Helsinki-Vantaalla tehdään eniten vihreitä laskeutumisia. Ympäristöluvassa määritellyt tavoitteet jatkuvan liu’un menetelmän käytölle – 70 prosenttia päivittäisistä ja 80 prosenttia öisistä laskeutumisista – on juuri saavutettu. Näin päästöjä syntyy Helsinki-Vantaalla vuositasolla 13 000 tonnia vähemmän. Muiden kotimaan kenttien tilanne on vähintään yhtä hyvä, sillä niillä ilmatila on ruuhkattomampi, ja vihreitä laskeutumisia on helpompi tehdä.
Sujuvat laskeutumiset ovat vain yksi vaihe ympäristötehokkaassa lentotavassa, jota Finavia osaltaan tukee. Kun ilmailualan päästöjä vähennetään, toimintatapojen lisäksi myös esimerkiksi lentokoneiden, polttoaineiden ja teknologian kehittyminen on tärkeää. Jokaisella yksityiskohdalla on väliä, kun rakennetaan entistä tehokkaampaa ja vastuullisempaa lentoliikennettä.
Lue lisää Finavian vastuullisuudesta
