– Suomeen saapuvien lentojen kääntymiset takaisin lähtökentälle tai laskeutumiset varakentille huonon sään takia ovat melko harvinaisia. Alustavien tietojen mukaan viime vuonna Finavian lentoasemilta nousi tai niille laskeutui noin 270 000 lentoa. Niistä vain pieni osa joutui huonon sään vuoksi varakentälle, kertoo Finavian johtaja Henri Hansson.
Pohjoismaisten sääilmiöiden kuten lumimyrskyn ja jäätävän kelin lisäksi ukkonen, sumu ja voimakkaat puuskittaiset sivutuulet ovat haasteellisia sääolosuhteita. Ne ovat tilanteita, joissa ilma-aluksen päällikkö eli koneen kapteeni voi päättää, ettei laskeutuminen ole turvallista.
– Finavian lentokentistä muun muassa Helsinki-Vantaan, Tampere-Pirkkalan ja Turun lentoasemat on määritelty lukuisten lentoyhtiöiden varakentiksi sijaintinsa sekä hyvän infrastruktuurinsa ja palvelujensa ansiosta. Helsinki-Vantaan kiitotie 3 kuuluu parhaimpaan CAT III -luokkaan, jonka ansiosta lentokoneet voivat laskeutua myös vaikeissa huonon näkyvyyden olosuhteissa.
Kun Ruotsissa, Virossa tai Norjassa on huono sää, toimivat Finavian lentoasemat varakenttinä. Lentoasemillemme tehdään yllättäviä välilaskuja myös lentokoneessa ilmenevien teknisten häiriöiden tai sairaustapauksen vuoksi, mutta eivät nekään kovin tavallisia ole.
Lentokentillä yllättäville laskeutumisille on omat terminsä. Kun lentokone palaa lähtökentälle tai laskeutuu varakentälle, puhutaan ”daiverttaamisesta”. Se tulee englanninkielisestä sanasta divert. Kun kone tekee välilaskun matkustajan sairastumisen tai koneen teknisen häiriön vuoksi, käytetään niistä termejä ”medikaali” (medical) ja ”teknikaali” (technical).
Lentoliikenteessä kaikki on tarkkaan suunniteltua, varmistettua ja harjoiteltua. Yllättäviltä tuntuviin tapahtumiin varaudutaan ennakolta. Koneelle määritellään varakentät jo ennen lennolle lähtöä.
– Olipa syy välilaskulle tai koneen kääntymiselle mikä tahansa, kyse on lennon turvallisuuden varmistamisesta. Päätöksen varakentälle laskeutumisesta tekee aina koneen kapteeni. Hän päättää, millaisissa olosuhteissa laskeutuu ja millaisissa ei, Hansson sanoo.
Lue myös
Lentokapteeni Tapio Siivola ja lennonjohtokeskuksen päällikkö Karri Hannula kertovat haastavista sääolosuhteista ja niiden vaikutuksesta lentämiseen artikkelissamme: Näin ukkonen, sumu, jäinen keli ja muut sääolosuhteet vaikuttavat lentämiseen
Syksyllä 2021 Finavian lentoasemien talvikunnossapidossa tapahtui merkittävin muutos 50 vuoteen. Lue artikkelistamme, miten kiitoteiden uuteen kiitoteiden kunnon määrittelytapaan siirtyminen tarkoittaa
