Avainasemassa on lentokerosiinin korvaaminen fossiilittomalla käyttövoimalla eli uusiutuvista raaka-aineista tehdyllä polttoaineella, sähköllä ja vedyllä. Mikään niistä ei yksin ratkaise koko lentämisen tulevaisuutta, vaan käytössä on todennäköisesti hybridimalli. Eri käyttövoimia käytetään rinnakkain.
Fossiilisen lentokerosiinin ohella vain uusiutuvilla polttoaineilla on tällä hetkellä mahdollista operoida pitkiä lentoja ja lennättää suuria matkustajavolyymeja.
Kerosiinin vaihtaminen uusiutuvaan polttoaineeseen kävisi melko helposti. Se ei juurikaan edellytä isoja investointeja lentokenttien jakeluinfraan tai teknisiä muutoksia lentokoneisiin.
Käytännössä uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoon liittyy vielä useita haasteita. Raaka-ainetta ei ole saatavilla eikä teollista tuotantoa varten ole tarjolla riittävästi kapasiteettia. Käyttöönottoa on hidastanut myös korkea hinta.
Vety tarjoaa merkittävää potentiaalia pitkille lennoille ja isojen lentokoneiden käyttövoimaksi. Ratkaisut vedyn varastointiin ja hyödyntämiseen vaativat vielä paljon kehitystyötä.
Kannatamme Finaviassa sähköisen ilmailun kehittämistä yhtenä käyttövoimaratkaisuna.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin keväällä 2022 julkaiseman raportin mukaan on todennäköistä, että lentokonevalmistajien ilmoittamat sähköisen kaluston markkinoille tulon aikataulut ovat optimistisia ja että todellinen sähköisen lentämisen skaalautuminen alkaa 2030-luvun puolella.
Akkujen varauskyvyn vuoksi sähkölentokoneet soveltuvat parhaiten lyhyille noin 200–400 kilometrin matkoille sekä pienille matkustajamäärille. Hyviä käyttäjäryhmiä voisivat olla esimerkiksi lentokoulut.
Uusia käyttövoimia kehitetään intensiivisesti koko ajan. Finavia on mukana useissa hankkeissa voidakseen edistää lentoalan vihreää siirtymää. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, sillä ilmailussa kehitystyö ja turvallinen käyttöönotto vievät aina oman aikansa.
Hiilipäästöjä on vähennettävä määrätietoisesti koko lentoliikenteen arvoketjussa, ja siihen tarvitaan useita tapoja. Lentoliikenteen päästöjä voidaan vähentää tehostamalla lentomenetelmiä ja ilmatilan käyttöä, lentämällä täysillä koneilla ja pienentämällä lentokenttien ympäristövaikutuksia.
Suomessa Finavia on yhdessä lentoalan toimijoiden kanssa lyhentänyt rullausmatkoja ja kehittänyt laskeutumismenetelmiä. Kehitystyön ansiosta polttoaineen kulutusta ja päästöjä on saatu vähennettyä. Helsinki-Vantaalla yli 70 prosenttia laskeutumisista tehdään vihreällä, jatkuvan liu´un menetelmällä.
Liki 15 vuotta sitten käynnistetty ilmasto-ohjelmamme poiki tuloksia vuonna 2017, jolloin Helsinki-Vantaa saavutti hiilineutraaliuden. Vuodesta 2019 alkaen kaikki lentoasemamme ovat olleet hiilineutraaleja. Päästöjä syntyy nyt lähinnä lämmityksestä ja ajoneuvojen polttoaineen kulutuksesta. Seuraavaksi tavoittelemme nettonollapäästöjä.
Kiihtyvä ilmastonmuutos vaatii tekoja kaikilta lentoalan toimijoilta. Jokaisella pienelläkin teolla on merkitystä, kun tähtäämme kohti kestävämpää lentomatkailua.
Lue lisää:
Henri Hansson: Finavian ilmasto-ohjelma ja Helsinki-Vantaan sijainti tukevat vastuullista lentämistä.
Mikko Viinikainen: Hiilineutraalius on ensi askel – seuraavaksi tähtäämme nettonollapäästöihin.
Jani Jolkkonen: Lentojen rahoittaminen julkisella tuella on kallista ja aiheuttaa päästöjä.
